The Rolling Stones ei vain soundittanut rock'n'rollia, se antoi sille kasvot ja logon. Tämä kokoelma kokoaa museotasoisia julistevedoksia yhtyeen merkittävimmistä levynkansista, bluesin kyllästämästä 60-luvun lopusta timantinkovaan nykyhetkeen. Jokainen kansi oli oma design-lausuntonsa, ja jokainen vedos palauttaa tuon taiteen galleriakokoon.
Kultainen kausi (1969-1972)
Tarina alkaa albumista Let It Bleed, vuoden 1969 levystä, joka yhdisti Brian Jonesin ja Mick Taylorin kaudet. Kannen, jonka taiteellisesta ohjauksesta vastasi Robert Brownjohn, pinoaa levyn, kellon, renkaan ja pizzan äärimmäisen räikeän kakun alle. Kakun leipoi Delia Smith, tuolloin tuntematon kokki vuosia ennen televisiomainettaan, jolle sanottiin vain, että kakusta piti tehdä räikeän ja halvan näköinen. Se on yksi rockin suurista visuaalisista vitseistä ja vaikuttava juliste.
Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi Sticky Fingers, ensimmäinen albumi yhtyeen omalla Rolling Stones Records -levy-yhtiöllä ja John Paschen kieli ja huulet -logon debyytti. Andy Warhol suunnitteli kannen, lähikuvan farkkuihin puetusta vyötäröstä, jossa on oikeasti toimiva vetoketju. Craig Braun rakensi pakkauksen, ja vetoketju vahingoitti kuuluisasti vinyylejä kuljetuksen aikana, kunnes kopiot alettiin lähettää vetoketju auki vedettynä.
Sitten tuli Exile on Main St., rönsyilevä vuoden 1972 tuplalevy, joka äänitettiin osittain ranskalaisen huvilan kellarissa. Robert Frank rakensi kannen mustavalkoisten valokuvien ruudukosta, jonka ankkurina on hänen vuoden 1950 kuvansa tatuoidusta sivunäytösseinästä Route 66:lla. Raaka, ahdas ja inhimillinen, se on dokumentaarinen kollaasi, joka palkitsee suuren formaatin.
Paluu ja uudistuminen (1978-1981)
Some Girls oli Ronnie Woodin ensimmäinen täysimittainen albumi ja vastasi suoraan punkiin ja discoon. Peter Corriston suunnitteli monimutkaisen stanssatun kannen, jonka kuvitti Hubert Kretzschmar, pudottaen yhtyeen kasvot vanhaan Valmor-peruukkimainokseen kuuluisien naisten joukkoon. Lucille Ball, Raquel Welch, Farrah Fawcett, Liza Minnelli ja Marilyn Monroen kuolinpesä vastustivat kaikki, mikä pakotti kiireellisen uudelleensuunnittelun ja tekee alkuperäisestä taiteesta aidon keräilijöiden puheenaiheen.
Tattoo You seurasi vuonna 1981, koottuna suurelta osin arkistoon jääneistä otoksista, mutta sisältäen silti kappaleen Start Me Up. Corriston palasi vaikuttavalla kannella, jossa kasvot on peitetty kiemurtelevilla tatuoinneilla, ja levystä tuli yhtyeen viimeinen ykkössija Yhdysvalloissa. Rohkea ja graafinen, se on yksi katalogin vahvimmista yhden kuvan kansista.
Modernit Stonesit (2016-2023)
Blue and Lonesome vei yhtyeen takaisin alkujuurilleen, täysin coverkappaleista koostuva blues-albumi, joka äänitettiin vain kolmessa päivässä vuonna 2016. Se voitti Grammyn parhaasta perinteisestä blues-albumista, ja sen syvänsininen kansi sopii rauhallisempaan seinään.
Sarja päättyy albumiin Hackney Diamonds, vuoden 2023 paluulevyyn, joka katkaisi kahdeksantoista vuoden hiljaisuuden uuden materiaalin osalta ja voitti Grammyn parhaana rock-albumina. Sen särkyneen lasin motiivi viittaa lontoolaiseen slangiin rikotun ikkunan sirpaleista, sopiva tunnus yhtyeelle, joka yhä jaksaa.
Koot ja kehystys
Jokainen juliste painetaan painavalle arkistolaadun paperille kompaktista A4-koosta näyttävään A1-kokoon, joten löydät sopivan koon niin työpisteen nurkkaan kuin kokonaiselle näyttöseinälle. Valitse kehystetty versio, joka on valmis ripustettavaksi suoraan, tai kehystämätön, jos haluat valita oman listan. Museotasoiset musteet pitävät Exilen syvät mustat ja Let It Bleedin happamat värit haalistumattomina.
Galleriaseinän rakentaminen
Nämä kannet on tehty ripustettaviksi yhdessä. Ripusta Let It Bleedin, Sticky Fingersin ja Exilen kultainen kolmikko riviin 60-luvun lopun tunnelmaksi, tai sekoita eri kausia jäljittääksesi yhtyeen matkan viiden vuosikymmenen ajalta. Pidä kehykset yhtenäisinä ja välit tiiviinä ruudukkoa varten, tai vaihtele kokoja rennomman salonkityylin saavuttamiseksi. Miten ikinä ne järjestätkin, kielilogo sitoo koko seinän yhdeksi tunnistettavaksi yhtyeeksi, ja jokainen kansi seisoo silti omillaan yksittäisenä pääjulisteena.